Ensimmäinen glögi uunista ulos

11.9.2012

Lapin Maria luomuglögitiiviste 1+3. Mustaherukkaa, variksenmarjaa ja sokeria sekä perinteisiä glögimausteita. Pian kaupoissa!

Kirje pääministerille

29.8.2012

Dear David Cameron

Britain’s bees are under threat, and so are mine. I need them, you need them, we all need them. They are important to the berry supply, as you notice if you tried to pick some cloudberries this year.

I’ve joined the Bee Cause, and you need to do it too, as well as a couple of other prime ministers.

Yours sincerely,

Lapin Maria

PS. Thanks for translation, dad.

Parraimmat meni jo

10.8.2012

Hillanostajan blogi 7

Alkuviikosta hillan laatu heikkeni selvästi. Melkein jo joutui laittamaan lapun luukulle, tai ainakin olisi pitänyt laskea hintaa. Yksi ongelma hillamarkkinoilla näyttää nimittäin olevan, että kun kisa hillasta on kova, maksetaan helposti sama hinta hyvästä ja huonosta. Se ei pitkällä tähtäimellä ole hyvä, sillä kukapa sitä priimaa poimisi, jos huonostakin saa saman?

YLE Lappi kävi tekemässä juttua Sodankylässä. Kuten jutusta näkyy, osa torille tuodusta hillasta välitetään teollisuuteen. Välityksessä vain hinta on noussut niin kovaksi, että kuulemma jo jäätelöfirmatkin harkitsee hillajäätelöstä luopumista.

Mutta meilläpä riittää! Lähemmäs kolme tonnia!

PS. Ranuan hillahinnoista uutisointi on vähän harhaanjohtavaa, sillä Ranualle hillaa saatiin niin vähän, ettei siitä oikein riittänyt muille kuin turisteille naposteltavaksi. Hillan keskimääräinen ostohinta Lapissa tänä vuonna näyttää olevan 12-13 euroa.

Hillaa hillaa!

3.8.2012

Hillanostajan blogi 6

Blogi on ollut tauolla. Ensin sippasi akku, sitten rupesi hillaa pukkaamaan. On muuten harvinaisen komeata. Päivän paras poimija pääsi yli 25 kilon.

Hinnat muuten ovat korkeammat kuin Sodankylässä koskaan. Kilpailuhan niitä nostaa, se on selvä. Jotain hyvää vapaissa markkinoissa :-)

Siinäpä ne oleelliset olikin.

Kaukana ruokateollisuudesta

31.7.2012

Hillanostajan blogi 5

Ruoantuotanto on teollisuutta. Satoisimmat viljapellot lainehtivat tuhansien hehtaarien aukeina, joilla puimurit kulkevat korjuuaikaan riveissä kuin muinaiset legionaalaiset. Kaloja kasvatetaan meressä kelluvissa kasseissa, joista eväkkäitä kauhotaan tonnikaupalla liukuhihnalle kun kasvun optimoiva rehumäärä on käytetty.

Jopa puutarhamarjat kerätään nykyään yhä useammin koneilla valtavilta keinokastelluilta pelloilta.

Mutta Suomen metsämarjat! Ja erityisesti hillat! Ne ovat toista maata. Niitä ei voi kasvattaa, ei käskyttää, ei lannoittaa eikä viikatoida sadonkorjuuaikaan. Jokainen marja on löydettävä ja poimittava, hillastaessa yksi kerrallaan.

Marjanpoiminta on toista maata; se on metsästystä. Hyvät paikat pitää etsiä. Ja: parhaat paikat pitää vainuta.

Mutta joskus ei auta etsintä eikä hyvä hillavainu.

Kyllä tällaisestakin ämpärinpohjallisesta silti bensarahat sai. Päivän paras hinta: 14 €/kg.

Kuva: Ecyrd

PS. Kuva ei ole tältä päivältä eikä Sodankylän torilta, mutta on samansuuruinen kuin erään tarpojan saalis. Kaikki tarjottu marja on ollut yhtä puhdasta ja kypsää kuin omaan pakastimeen poimittu.

Mitä maksaa?

30.7.2012

Hillanostajan blogi 4

Päivän hinta kello 17.00 Lapin Marian ostopisteessä: oikein hyvästä hillasta maksoimme 13 euroa kilo. Se on järkihinta meille, sillä marja tulee omiin tuotteisiin.

Markkinataloudessa kun eletään, niin ei tarvitse olla suurikaan ennustaja arvatakseen, että piakkoin hinta on sama myös muualla.

Ilmassa on jännitystä enemmän kuin Usain Boltilla 2011 MM-kisoissa. Marjaa on torilla liikkunut vasta vähän, joten siinä tilanteessa voi tarjota melkein mitä vain. Ei tule lunastajaa kuitenkaan, sillä kypsät marjat ovat vielä vähissä.

Hillanostajan “päivän hinta” on kuin nyrkkeilijän tuijotus ottelua edeltävässä punnituksessa. Se, joka pääsee niskan päälle on vahvoilla myöhemmin. Siksi tässä mitellään.

Ihan hatusta temmattuja hinnat eivät kuitenkaan voi olla. Jokainen maksaa marjasta sen verran kuin siinä näkee arvoa. Marjanjalostajalla on se etu, että suoraostolla jää välittäjän siivu pois. Ja se siivu ei ole mitenkään merkityksetön: siitä riittää poimijalle mutta myös jalostajalle itselleenkin vielä vaivanpalkkaa.

Lopetus edelleen urheiluvertauksin: tietysti niinkin voi käydä kuin Chisoralle Heleniuksen kanssa.

Kuva: World Series Boxing

Mitä järkeä luomumarjassa?

29.7.2012

Hillanostajan blogi 3

Torilla on ollut tänään paljon puhetta, mutta ei vielä hillaa. Ihmekös tuo. Sodankylän etelärajoilta itsekin löysin vain raakileita. Puhelujen perusteella kypsääkin kyllä on kiikarissa. Ensi viikon alussa marja rupeaa liikkumaan.

Hilloja odotellessa on ollut hyvää aikaa jutustella. Monelle on ollut iloinen uutinen, että parin vuoden tauon jälkeen Sodankylässä on nyt taas luomuhillalle ostaja. Luomustahan maksetaan yleensä hieman paremmin.

Mutta mitä järkeä on ostaa luomuna ja maksaa enemmän, kun marjan laatu ei siitä miksikään muutu? Hyvä kysymys.

95 % Lapissa kerättävästä marjasta on luomua; sen verran Lapin pinta-alasta on nimittäin rekisteröity viralliseksi luomukeruualueeksi. Noilla alueilla on maanomistajalta hankittu varmistus siitä, että alue täyttää luomun vaatimukset.

Vain vajaat 5 % Lapin alueesta ei ole luomurekisterissä. Useimmiten syynä on vain se, että maanomistajaa ei ole tavoitettu eikä tietoja ole saatu. Joskus harvoin kyse on torjunta-aineista tai lannoitteista, joita luomumarjojen keruualeilla ei sallita.

95 marjaa sadasta tulee siis luomumetsistä, mutta tämä ei vielä tee niistä kauppaan tai elintarvikejalostukseen kelpaavaa luomua. Jos marjan ostaja ei itse kuulu luomuvalvonnan piiriin, tai jos ostaja ei pidä asianmukaista kirjaa hankkimiensa marjojen alkuperästä, ei marja kelpaa luomuelintarvikkeeksi.

Luomulainsäädäntö on tiukka: kaikki raaka-aineet pitää pystyä jäljittämään. Tällä estetään fuskaus.

Luomuna kerätty, ostettu ja välitetty marja päätyy luomutuotteisiin. Esimerkiksi luomuhillossa se toinen tärkeä ainesosa on sokeri, jonka kasvatuksessa luomutuotanto ja tavanomainen eroavat kuin yö ja päivä. On siis hyvä muistaa, että keräämällä luomumarjoja edistää tehokkaasti luonnonmukaista maanviljelyä.

Onhan sitä toki luomun keräämiselle raadollisempikin syy:

Kun keräät marjaa Lapista, keräät todennäköisesti luomumarjaa. Kun luomusta maksetaan enemmän, olisi silkkaa rahantuhlausta myydä luomuksi kelpaavan marja tavallisena.

Kuva: Rainbow

Viiankiaapa

28.7.2012

Hillanostajan blogi 2

Viiankiaapa. Kilometrien pituisia rämeiden reunustamia rimpiä, joissa jalansija joustaa kuin vesisängyssä. Ulpukkaa kasvavien suolampien pohjasta nousee kiemurtelevia metaanivanoja merkkinä suon omasta, hitaasta elämästä.

Viiankiaapa nousi uutisiin viime syksynä kaivosjätti Anglo Americanin kerrottua löytäneensä  malmiesiintymän, joka voi olla jopa rikkaampi kuin Kevitsa. Kaivosyhtiön mukaan malmi on maan alla. Tämä havainto ei varmasti yllättänyt ketään, kuten ei myöskään kaivosyhtiön ehdotus suon Natura-suojan purkamisesta.

Yhtiön perustelun logiikka oli tämä: malmi on 2 miljardia vuotta vanhaa ja suo vain 6000 vuotta. Jos tälle linjalle lähdetään, niin onko 100 000 vuotta vanhalla Homo sapiensilla asiassa mitään sanomista?

Lapissa tarvitaan kaivosten tarjoamia työpaikkoja. Talvivaaran opetukset on silti syytä pitää mielessä: työllistävä vaikutus on sadoissa, ei tuhansissa, ja sivuvaikutukset voivat olla vakavia. Siksi rikkaimpienkin malmiesiintymien hyödyntämisessä on huomioitava ympäristö ja ihmiset – myös ne, jotka jäävät tänne kaivoksen aikanaan sulkeuduttua.

Kaivoksista aiheutuu vääjäämättä haittoja. Ne ovat hyväksyttävissä, jos edut ovat merkittävätja toiminta hoidetaan muutenkin aidosti yhteistyössä kaikkien muiden kanssa.

Marjanpoiminnalla ja kaivostoiminnalla ei ole paljonkaan yhteistä. Suomen kaivosyhtiöiden liikevaihto on yli miljardi euroa, ja Sodankylässä toimivan Anglo Americanin liikevoitto vuonna 2011 oli rapeat 6 miljardia euroa. Tähän verrattuna marjanpoiminta on… marjanpoimintaa.

Yksi niitä silti yhdistää. Molemmissa kannattaa raaka-aine jalostaa mahdollisimman pitkälle Suomessa.

Hillaa Viiankiaavalla oli runsaasti, ja isoa. Kypsiä ne ovat viikon päästä.

Marjanpoimijoille korvamerkit

27.7.2012

Hillanostajan blogi 1

Marjakeskustelu jatkuu kuumana. Tapahtunut tähän asti:

  • Ulkoministeriö tilaa yliopistolta selvityksen marjanpoimijoiden työoloista. Tutkija poimii assistenttinsa avustamana 30 kiloa marjaa 11 tunnissa ja toteaa työn raskaaksi.
  • MTK julkaisee tiedotteen marjanpoiminnan ongelmista – on siis kesä. MTK:n mallissa marjanpoimijoilla on korvamerkit, poimintaluvat myydään mustassa pörssissä, marjoja ei poimita ollenkaan metsien hiilinielun kasvattamiseksi tai sitten kenties kuitenkin ehdotetaan jotain muuta, mutta mitä?
  • Maa- ja metsätalousministeri vaatii marjojen tehokasta hyödyntämistä mutta vähemmän organisoitua toimintaa. Ministeristä tulee vahva ehdotus Vuoden turhake -kisaan.

Jos ei se nyt ehkä ihan noin olekaan se keskustelu mennyt – eikä varmasti ole, sillä säännöt kieltävät ministerin osallistumisen turhake-kisaan – niin selvää on, että marjanpoiminta puhuttaa enemmän kuin koskaan. Olisikohan syynä se, että nyt on toinen vuosi kun ulkomaisia poimijoita on suurempia määriä myös Etelä-Suomessa? Viime vuonna poimijat valuivat etelään kadon vuoksi, tänä vuonna taas säät ovat viivästyttäneet kypsymistä Lapissa.

Maria aloittaa hillan oston Sodankylän torilla viikonloppuna. Marjoista maksetaan se perinteinen päivän hinta. Päivän hinnan perinteeseen kuuluu, että se voi heilua enemmän ja nopeammin kuin HEX-indeksi.

Tällä hetkellä se on 12 euroa. Mitä mahtaakaan olla huomenna?

Kuva: RukaKuusamo

Luomumaatti

27.6.2012

Luomumaatti on luomuvälipaloja myyvä automaatti. Ensimmäiset kappaleet ovat koekäytössä Korkeasaaressa, ja loppukesästä niitä ruvetaan liisaamaan laajemminkin.

Varo kopioita! Aidot luomumaatit myyvät Mariaa ja muuta terveellistä.

Luomu automaatti Korkeasaari kopio

Lisätietoja: Vihreä Agentti Oy